Toimitusjohtajalta

Hyvä lukija,

Vuosi sitten kirjoitin tässä katsauksessa, että terveydenhuolto on murroksessa: sen painopistettä on siirrettävä sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. Kuvasin toimintalogiikan, jota ennaltaehkäisy tarvitsee: tunnistetaan sairastumisriskit ajoissa, ennaltaehkäistään kohdennetusti sairauksien puhkeamista, mitataan muutosta sairastumisriskeissä ja rahoitetaan sellaisia ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, jotka toimivat. Tämä ei ole muuttunut. Uutta on se, missä muutos nyt näkyy selvimmin. Kuluttajia palvelevat teknologiayhtiöt ovat tehneet ennaltaehkäisevästä terveydestä seuraavan suuren markkinansa. Maailman suurimmat teknologiayhtiöt ja nopeimmin kasvavat terveysalustat rakentavat tuotteita ihmisille, jotka haluavat pysyä terveinä.

Teknologiayhtiöiden terveysalustat perustuvat pitkälti samaan ajatukseen: ne kokoavat kellon, sormuksen tai rannekkeen mittaaman datan yhteen muun digitaalisen tiedon kanssa ja hyödyntävät tekoälyä käyttäjän ohjaamisessa. Näin ne muodostavat kokonaiskuvan ihmisen terveydestä ja tarjoavat sen pohjalta päivittäisiä suosituksia. Tässä ne ovat erityisen vahvoja, ja niillä on samalla merkittävä etu, jota terveydenhuollolla ei ole. Alustat tavoittavat käyttäjänsä joka päivä, kun taas terveydenhuollon kohtaamiset rajoittuvat useimmiten muutamaan kertaan vuodessa.

Verestä on tullut terveysalustojen seuraava datakerros. Alkuvuodesta 2025 lähtien yhä useampi toimija on lisännyt palveluunsa verikokeen, ja hyvästä syystä. Sensorit kertovat ihmisen käyttäytymisestä ja elintoiminnoista, mutta veri kertoo, mitä kehon sisällä tapahtuu. Ilman veridataa kokonaiskuva terveydestä jää väistämättä puutteelliseksi.  

Nykyiset verikokeet tulevat pääosin suurilta kliinisiltä laboratorioilta. Niiden liiketoiminta perustuu siihen, että samoja veriarvoja mitataan kaikille asiakkaille. Sairauksien diagnostiikassa tämä toimii hyvin, sillä juuri siihen kliiniset laboratoriot on rakennettu. Terveysalustojen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan luo kilpailuetua: samat tavanomaiset veriarvot ovat kaikkien saatavilla. Siksi veridata ei itsessään erottele alustoja toisistaan. Sen, minkä yksi alusta tarjoaa käyttäjilleen tänään, kilpailija voi ostaa samalta tai toiselta laboratoriolta huomenna.

Toinen rajoite on, etteivät veriarvot itsessään kerro sairastumisriskistä. Ihmisiä kiinnostaa ennen kaikkea se, kuinka suuri heidän riskinsä on sairastua ja pienentävätkö arjen valinnat sitä. Tavanomaisiin veriarvoihin perustuvia riskimalleja on jo olemassa, ja ne ovat arvokkaita – juuri tällaisia riskilaskureita terveydenhuolto käyttää nykyisin. Terveysalustoille nykyiset riskilaskurit eivät kuitenkaan tuo kilpailuetua, sillä mikä tahansa alusta voi laskea samat riskit samoista veriarvoista ja muutamasta taustatiedosta. Nykyisillä riskilaskureilla on myös omat rajoitteensa. Ne on kehitetty aikana, jolloin riskinarviointi perustui kyselyihin ja muutamiin tavanomaisiin veriarvoihin, ja osa niiden käyttämistä tiedoista on subjektiivisia tai tilanteesta riippuvia, kuten verenpainemittaus, painoindeksi ja sukuhistoria. Tämä rajoittaa sitä, kuinka luotettavasti riskin muutosta voidaan seurata ajan yli. Koska ne eivät myöskään hyödynnä veren laajempaa molekyylitason tietoa, osa korkeassa sairastumisriskissä olevista ihmisistä jää niiltä tunnistamatta. Tämän osoitti Cambridgen yliopiston riippumaton tutkimus, joka julkaistiin European Heart Journal -lehdessä vuonna 2025. Jotta sairastumisriskiä voidaan seurata luotettavasti, riskin mittaamisen menetelmän on oltava objektiivinen ja toistettava riippumatta siitä missä näyte on mitattu.

Parempi sairastumisriskien tunnistaminen vaatii tietoa, jota tavanomaiset veriarvot eivät sisällä. Tieto on jo olemassa samassa verinäytteessä – rasvahapoissa, aminohapoissa, tulehdusmerkkiaineissa ja lipoproteiinien tarkassa koostumuksessa. Sen hyödyntäminen vaatii kuitenkin tavanomaisia verikokeita laajemman molekyylitason mittauksen, jota ei voi korvata tekoälymallilla. Malli ei voi käyttää sellaista tietoa, jota näytteestä ei ole ensin mitattu.

Tällaisen mittauksen muuttaminen validoiduksi sairastumisriskiksi vaatii kokonaisuuden rakentamista alusta loppuun. Ensin on kehitettävä mittausteknologia ja analysoitava sillä laajoja näytekohortteja, kuten biopankkinäytteitä. Sen jälkeen riskimallit on rakennettava ja testattava sitä vasten, mitä biopankkinäytteiden antamille ihmisille todella tapahtui yli kymmenen vuoden seurannassa. Mittauksen on lisäksi tuotettava sama tulos laboratoriosta riippumatta, ja testille on saatava tarvittavat hyväksynnät terveydenhuollon käyttöön. En tiedä yhtään teknologiayhtiöille nykyisin verikokeita toimittavaa laboratoriota, jolla olisi tämä kokonaisuus hallussa, eikä tätä voi ostaa valmiina markkinoilta. Se on rakennettava.

Nightingale Health on rakentanut tämän kokonaisuuden yli kymmenen vuoden aikana. Mittausteknologiamme tuottaa molekyylitason tietoa, jota tavanomaiset veriarvot eivät sisällä. Riskimallimme on rakennettu maailman suurimpiin kuuluvien biopankkien, kuten UK Biobankin, aineistoilla. Niitä on testattu satojentuhansien ihmisten aineistoissa todellisia sairastumistapahtumia vasten ja varmennettu riippumattomissa kohorteissa.  

Kehittämiemme riskimallien on osoitettu tunnistavan korkean riskin henkilöitä, joita nykyiset seulontamenetelmät eivät havaitse. Cambridgen tutkimuksessa testimme lisääminen Euroopassa yleisesti käytössä olevaan riskilaskuriin SCORE2 luokitteli 9 % ihmisistä uudelleen korkean riskin ryhmään. Heidän hoitamisensa tavanomaisella kolesterolia alentavalla hoidolla estäisi 44 % enemmän sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ilman, että hoidettavien määrä yhtä estettyä tapahtumaa kohden kasvaa. Kun testi toistetaan, voidaan myös seurata, mihin suuntaan henkilön sairastumisriski kehittyy.  

Teemme mittaukset omissa laboratorioissamme kolmella mantereella, ja testimme on hyväksytty terveydenhuoltokäyttöön Euroopan talousalueella, Isossa-Britanniassa, Japanissa ja Singaporessa. Suomessa testi on valtakunnallisessa terveydenhuoltokäytössä, ja yli 250 000 ihmistä on jo saanut tuloksensa. Tietääkseni mikään muu yhtiö maailmassa ei ole pystynyt rakentamaan tällaista kokonaisuutta.

Tämä on se yhtiö, jota me rakennamme: molekyylitason dataan perustuvaa riskientunnistusta, jonka varaan voidaan rakentaa parempia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita. Teknologiamme voi palvella kansallista terveydenhuoltoa, yksityistä terveyspalveluyritystä, työterveyttä tai kuluttajille suunnattua terveysalustaa. Jokainen niistä voi yhdistää Nightingale Healthin tuottaman molekyylitason tiedon ja sairastumisriskit omaan palveluunsa, muuhun käyttäjädataan ja tekoälyyn.

Tarjoamme tätä globaalisti terveydenhuollon toimijoille ja terveysalustoille. Eroja nykyisiin laboratoriotoimijoihin on kaksi. Ensinnäkin asiakas saa pelkkien veriarvojen sijaan validoidun sairastumisriskin. Näin palvelu voi tehdä sen, mihin tavanomaiset veriarvot ja niihin perustuvat riskilaskurit eivät pysty: tunnistaa korkeassa riskissä olevat ihmiset, jotka jäävät perinteisiltä riskilaskureilta havaitsematta ja näyttää käyttäjälle, mihin suuntaan riski kehittyy. Toiseksi asiakas saa saman tuloksen kaikkialla. Eri laboratorioiden tavanomaiset veriarvot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska kliinisen kemian tulokset vaihtelevat reagenssien, laitteiden ja laboratorioiden välillä. Me teemme yhden ja saman mittauksen yhdellä teknologialla omissa laboratorioissamme kolmella mantereella, joten alusta tai terveydenhuollon toimija voi tarjota käyttäjilleen saman testin vertailukelpoisin tuloksin kaikilla markkinoilla, joilla testi on hyväksytty terveydenhuollon käyttöön.

Siksi uskon, että seuraavat 24 kuukautta ovat ratkaisevia. Niiden aikana nähdään, mitkä terveysalustat tuovat validoidun sairastumisriskin osaksi palveluaan ja mitkä jatkavat tavanomaisten veriarvojen tarjoamista. Varhain liikkeelle lähtevät alustat ehtivät kerryttää käyttäjilleen pidemmän mittaushistorian ja saavat enemmän aikaa rakentaa palveluitaan käyttäjien sairastumisriskien pienentämisen ympärille.  

Oma suunnitelmamme ei kuitenkaan nojaa mihinkään yksittäiseen alustaan tai jakelukanavaan. Liiketoimintamme perustuu jo nyt yksityisen ja julkisen terveydenhuollon toimijoihin sekä työterveyteen, joissa testimme on käytössä. Kuluttajille suunnatut terveysalustat muodostavat tämän rinnalle uuden markkinan.

Tavoitteemme on tuoda ennaltaehkäisevä terveydenhuolto kaikkien ulottuville. Teknologia on olemassa, se on hyväksytty terveydenhuollon käyttöön ja sen toimivuus on osoitettu kansallisessa mittakaavassa. Kuluttajia palvelevat teknologiayhtiöt ovat puolestaan osoittaneet, että ihmiset haluavat seurata terveyttään aktiivisesti ja ovat valmiita maksamaan siitä. Kun validoitu sairastumisriski tuodaan osaksi palveluita, joita ihmiset käyttävät jo valmiiksi joka päivä, riskien tunnistaminen voi tavoittaa ihmisiä tavalla ja mittakaavassa, johon terveydenhuolto ei yksin pysty. Silloin yhä useampi voi tunnistaa riskinsä ja ennaltaehkäistä sairastumista. Tätä tulevaisuutta me rakennamme, ja uskon, että olemme lähempänä sitä kuin koskaan. 

Teemu Suna
Toimitusjohtaja ja perustaja, Nightingale Health Oyj