Toimitusjohtajalta

Hyvä lukija, 

Terveydenhuolto on murroksessa. Vanhat toimintamallit eivät enää riitä, ja on käynyt selväksi, että terveydenhuollossa painopistettä on siirrettävä sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn. Yksittäisistä osaratkaisuista, kuten esimerkiksi terveisiin elintapoihin kannustavien sovellusten käyttöönotosta, ei kuitenkaan ole koko terveydenhuollon järjestelmän pelastajaksi. Toimivan ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi tarvitaan systeemistä muutosta, joka läpäisee koko terveydenhuollon ja yhteiskunnan rakenteet.

Terveydenhuollon nykytila on pysäyttävä. Ihmiset elävät pidempään, mutta ovat sairaampia kuin koskaan, yhteiskunnat kamppailevat alati kasvavien terveydenhuollon kustannusten kanssa ja terveydenhuollon ammattilaisten kuormitus kasvaa jatkuvasti. Perusteluja systeemisen muutoksen tarpeelle ei ole vaikea löytää. Kyse on enemmän siitä, miten saamme muutoksen aikaan.

Nykyisen terveydenhuoltojärjestelmämme toimintalogiikka on pitkälti rakentunut sairauksien hoitamisen ympärille. Myös järjestelmän taloudelliset kannustimet ja rakenteet suosivat sairaanhoitoa, koska rahoitus ohjataan sinne, missä on eniten sairaita ihmisiä. Mitä enemmän sairaita on, sitä suurempi on hoidon tarve ja sitä enemmän resursseja, rahaa ja palveluntarjoajia tarvitaan. Sairauksia hoitamalla sairaiden ihmisten määrä ei kuitenkaan vähene, vaan se päinvastoin kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi. 

Tällä hetkellä terveydenhuollon resursseista ylivoimaisesti suurin osa menee kroonisten sairauksien hoitamiseen. Koska ne ovat luonteeltaan pysyviä, jo sairastuneiden hoitaminen voi kestää vuosikymmeniä ja sairaiden ihmisten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan. Siksi nimenomaan kroonisten sairauksien ennaltaehkäisy on avainasemassa terveydenhuollon kriisin ratkaisemisessa. 

Ennaltaehkäisyn käyttöön ottamiseksi koko terveydenhuollon järjestelmälle on luotava uusi toimintalogiikka, joka saa aikaan sairastumisriskejä alentavan ketjureaktion. Kun riskit laskevat, sairaita on vähemmän ja negatiivinen kehityksen suunta saadaan muutettua. 

Uusi toimintalogiikka rakentuu niin, että ensin tunnistetaan terveestä väestöstä suurimmassa sairastumisriskissä olevat ihmiset ja sitten ennaltaehkäistään sairauksien puhkeamista kohdistamalla terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamat lääketieteelliset interventiot ja terveyttä edistävät toimenpiteet näihin ihmisiin. Tämän jälkeen mitataan tehtyjen interventioiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta sairastumisriskien pienenemiseen tunnistamalla sairastumisriskit uudestaan, jonka jälkeen rahoitetaan nimenomaan riskejä alentavia toimintamalleja. 

Toimintalogiikka, jossa tunnistetaan sairastumisriskit ajoissa, ennaltaehkäistään sairauksien puhkeamista, mitataan muutosta väestön sairastumisriskeissä ja rahoitetaan ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, synnyttää riskejä madaltavan ketjureaktion ja luo näin perustan toimivalle ennaltaehkäisevälle terveydenhuollon järjestelmälle.

Kyky tunnistaa sairastumisriskejä on ennaltaehkäisyn ydin ja ilman sitä ei ole ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sairastumisriskien tunnistusta tehdään terveydenhuollossa jo nyt, mutta nykyisessä toimintamallissa sairastumisriskien tunnistaminen on manuaalista ja hidasta, eivätkä nykyiset menetelmät siksi sovellu riskintunnistukseen väestötasolla. 

Myös toimenpiteet ja työkalut riskien madaltamiseksi tunnetaan hyvin. Mutta se ei auta, jos sairastumisriskissä olevia henkilöitä ei kyetä ensin tunnistamaan. Vasta kun sairastumisriskissä olevat henkilöt pystytään tunnistamaan hyvissä ajoin, voidaan terveyspalvelut ja riskejä alentavat toimintamallit sekä niiden rahoitus kohdistaa täsmällisesti ja ennaltaehkäistä sairauksia tehokkaasti.

Vaikka resurssit löydettäisiin riskien tunnistamiseen nykyisillä työkaluilla ja interventiot kohdennettaisiin korkean riskin omaaviin henkilöihin, eivät nykyiset työkalut kuitenkaan sovellu riskin kehittymisen seurantaan. Tämä johtuu siitä, että nykyiset terveydenhuollon käyttämät riskintunnistusmenetelmät perustuvat monelta osin subjektiiviseen dataan (kuten verenpainemittaus, painoindeksi, perhehistoria). Riskien tunnistamisessa käytettävän menetelmän on oltava objektiivinen ja toistettava. Vain silloin sen varaan voidaan rakentaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon logiikka, joka saa aikaan riskejä alentavan ketjureaktion.

Nightingale Health on erinomaisessa asemassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon rakentamisessa, koska se pystyy tietääkseni ainoana yhtiönä maailmassa tarjoamaan kokonaisratkaisun terveydenhuollon uuden toimintalogiikan ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon järjestelmän perustaksi. Sen kehittämä ratkaisu sairastumisriskien tunnistamiseen vaatii vain yhden verinäytteen, joten sairastumisriskien kartoittaminen väestötasolla ei kuormita terveydenhuollon jo nyt niukkoja resursseja. 

Nightingale Health analysoi verinäytteen itse kehittämällään teknologialla ja toimittaa valmiin riskiraportin terveydenhuollon toimijalle. Yhdestä verinäytteestä tunnistetaan matalin kustannuksin keskeisten kroonisten sairauksien riskit yhdellä kertaa, ja selkeän tulosraportin avulla terveydenhuollon ammattilaisten on helppo kommunikoida sairastumisriskit ja suositeltavat toimenpiteet potilaalle. Koska testin tekemiseen vaaditaan vain yksi verinäyte, eikä subjektiivista kliinistä dataa, tulokset ovat sekä objektiivisia että helposti toistettavia. Näin erilaisten interventioiden vaikuttavuutta voidaan seurata uusintatestien avulla sekä yksilö- että väestötasolla ja alkaa ohjata rahoitusta riskejä parhaiten alentaviin toimintamalleihin ja interventioihin. Positiivinen ketjureaktio alkaa toimia – uudessa terveydenhuollon ennaltaehkäisevässä toimintalogiikassa kaikki ovat voittajia.

Suomessa Nightingale Healthin teknologia on jo korvannut monet perinteiset riskitestit yksityisessä terveydenhuollossa, ja sama on käynnistynyt myös julkisen terveydenhuollon puolella. Uskon, että olemme jo käynnistäneet terveydenhuollon mullistuksen kohti kaikille parempaa tulevaisuutta. 

Teemu Suna
Toimitusjohtaja ja perustaja, Nightingale Health Oyj